Oletettujen tulojen jääminen saamatta ei ole tappiota

Olen varma, että tästä(kin) on joku muu kirjoittanut paremmin ja kattavammin jossain, mutta on pakko kommentoida kun sattui kohdalle. Hesari kirjoittaa että "VR menetti miljoonia" lakon ja onnettomuuden aiheuttamien peruutusten takia. En tiedä onko kyse siitä, että huomaan taas asian yhä uudelleen kun olen kiinnittänyt siihen huomiota, vai onko tällainen kielenkäyttö tosiaan mediassa lisääntynyt, mutta minusta näyttää että yhä useammin käytetään tällaisia ilmauksia joissa oletettujen tulojen saamatta jäämistä pidetään "tappiona" tai "menetyksenä". Minusta tämä on virheellistä kielenkäyttöä. Se, että VR:n omaisuuden (junan, vaunujen, radan, tai mitä se nyt omistaakaan) arvo pienenee kun jotain fyysistä aktuaalisesti tuhoutuu tai ainakin menee käyttökelvottomaksi, se on tappiota. Se, että joitain vuoroja ei ajeta, ja sen takia niistä ei myöskään saada tuloja jotka taloutta suunniteltaessa oli oletettu saatavaksi, ei ole tappiota yhtään enempää kuin se, jos kuluttajat eivät osta tuotetta yhtä paljon kuin oli oletettu. Siitä voi aiheutua tappiota (VR:n tuloksen jäädessä miinukselle kun kulut tulevat maksettaviksi mutta tuloja ei ollutkaan tarpeeksi), mutta se ei itse ole sitä. Samansukuinen väite kuin se, että piratismi aiheuttaa miljardien tappioita viittaamalla laskennallisiin ostamatta jääneisiin levyihin.

Pieni yksityiskohta ja sanojen vääntelyä, mutta se ärsyttää minua, koska siihen tuntuu liittyvän asenne, että nämä oletetut tulot olisivat jo olleet yrityksen omaisuutta. Että koska aikaisemmin tulot ovat olleet tämänkaltaiset, yritys on jotenkin oikeutettu vastaaviin tuloihin tulevaisuudessa. Ja että siten, jos tulojen jäämiselle oletettua pienemmäksi on jokin selkeästi osoitettava aiheuttaja, tätä voidaan osoittaa sormella ja antaa ymmärtää vääryyden tapahtuneen.

Käsittääkseni yritykset eivät ole oikeutettuja yhtään mihinkään tuloihin. Jokainen sentti, jonka ne saavat, niiden pitäisi ansaita. Eikö talousteoriakin näin opeta? Jos yritys ei saa toiminnallaan enemmän rahaa (rahaa jota joku haluaa vapaaehtoisesti maksaa) kuin mitä menettää, toimintaa kannattaa muuttaa tai pulju laittaa kiinni. Nykyään kuitenkin tuntuu talouskasvun retoriikan niin kyllästäneen yhteiskunnan, että yritykset sinänsä ovat sellaisia kaiken hyvän lähteitä, että kuluttajat eivät ole oikeutettuja ottamaan niiltä pois niiden tuloja, eli lakkaamaan maksamasta jostakin vaikka eivät haluaisi enää siitä maksaa. Vuosikymmenet ollaan myyty tuotetta X ja voitoista maksettu veroja yhteiskunnalle, niin eihän se nyt käy päinsä että yhtäkkiä lopettavat ostamasta!

Ehkä se on vain minä, mutta ärsytti.