Teollisuus vs. ilmastonmuutos

Asiahan ei varsinaisesti ole mikään yllätys, mutta enpä ollut sitä aikaisemmin nähnyt näin korkealla tasolla suoraan sanottavan:
Suomelle teollisuus on ilmastolupauksia tärkeämpi (Paula Lehtomäki, HS 16.3.)

Jos nyt sivuutetaan se, että teollisuus voisi muuttua kuolemisen sijaan, on vaikea nähdä mitä muuta tämä kanta voisi tarkoittaa kuin seuraavia.
a) Ei tiedosteta, mitä ilmastonmuutoksen seuraukset (joita tutkijat niiden väittävät suurella todennäköisyydellä aiheuttavan) tulisivat olemaan.
b) Tiedostetaan, mutta ei uskota, että ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan niitä.
c) Tiedostetaan ja uskotaan, mutta ei välitetä, koska tämä hetki on tärkeämpi kuin tulevaisuus.
d) Ei yksinkertaisesti haluta ajatella pidemmälle kuin mikä on akuuttia.

Poliitikkomme siis joko ovat tietämättömiä, eivät luota tieteeseen, ovat valmiita uhraamaan tulevaisuuden oman elinaikansa hyvinvoinnin maksimoimiseksi, tai ovat pelottavan lyhytnäköisiä. En ole varma mikä näistä on miellyttävin vaihtoehto, vaikka tietäen jotain ihmisen (psykologisesti rakenteellisesta) vaikeudesta ajatella tulevaisuutta viimeisin tuntuu ehkä uskottavimmalta, vaikka muutkin vaikuttanevat.

Milgramin koetta tosi-TV:nä

Ranskassa on toteutettu uusi versio Milgramin kokeesta muodossa, jossa sekä osallistujille että katsojille tilanne esitettiin uuden tosi-TV-show'n pilottina. (Tarkempi uutinen.)

Uutisessa ei sinänsä ole kiinnostavaa se, että näin on tehty, vaan se miten asia esitetään. Ensinnäkin, tekstissä dokumentaristiksi kutsuttu Christophe Nick on "yllättynyt" kuinka moni jatkoi pelin loppuun, vaikka kaikista aikaisemmista tutkimuksista on täysin selvää, että suurin osa ihmisistä ei uskalla keskeyttää. On vaikea sanoa kuinka paljon kyse on toimittajien halusta esittää tilanne yllättävänä kun henkilö on halunnut ilmaista, että osasi odottaa mutta silti yllättyi nähdessään itse, vai onko yksi tekijöistä todella voinut olla noin pihalla lähtiessään moista toteuttamaan.

Tästä voidaan kuitenkin jatkaa siihen, että uutisissa ei kovin paljoa tuoda esiin, mikä koko jutun pointti oli. AFP:n uutisessa tilanne esitetään yllättävänä ja kyseenalaisena melkein loppuun, jossa pikaisesti lainataan tekijöitä:

But for the film makers, the manipulative power of television was exactly the point.

"The questioners are ... in the grip of the authority of television," said Jean-Leon Beauvois, a psychologist who took part in the documentary.

"When it decides to abuse its power, television can do anything to anybody," said Nick. "It has an absolutely terrifying power.

Suomeen kantautuneesta uutisesta tämä mitätön yksityiskohta oli kokonaan leikattu pois. Voisi veikata, että tekijät olivat halunneet kommentoida tosi-TV:tä formaattina ja sitä, kuinka ihmisten laittaminen tarkkailtuina epämääräisiin tilanteisiin tuottaa käytöstä, jota monikaan ei muuten hyväksyisi. Ja että tämä ei ole yllättävää, koska se on todettu aikaisemmin tutkimuksissa. Missä vaiheessa on aika scheissea, että sitä uutisoidaan sensaatiohakuisesti ja kuin tämä olisi yllättävä asia, ohittaen täysin pointin jonka tekijät halusivat esittää.

Tuotantoeläimet Korkeasaareen!

Raimo Huttunen ehdotti tämän päivän Hesarin mielipidesivuilla nerokasta ideaa turkistarhauskiistaan: laitetaan Korkeasaareen viralliset normit täyttävät häkit kullekin tuotantoeläimelle, jotta niin kansalaiset kuin päättäjätkin voivat käydä milloin tahansa katsomassa kuinka kurjaa eläimillä nyt onkaan. Korkeasaaressa eläimiä varmaan hoidettaisiin oikeasti hyvin, mutta jos silloinkin olot saisivat ihmiset ahdistumaan, ehkä lainsäädännölle tapahtuisi helpommin jotain.

Hans Rosling luennoi väestötilastoja hauskasti ja kiinnostavasti

Tänään oli Aallon ja Unicefin yhteistyönä Hans Roslingin luento väestöräjähdyksestä ja siitä mitä tilastot kertovat nykytilanteesta. Olen joskus kyllä kuullut aikaisemminkin että väestöräjähdystä ei käytännössä enää ole ja että väestönkasvu on melkeinpä ratkaistu ongelma, mutta en ole osannut sitä sisäistää ennen kuin näin Roslingin hauskan ja mielenkiintoisen urheiluselostuksen nykytilastoista. Maailmankuvamme perustuvat kai aika tyypillisesti totuuksiin (tai "totuuksiin") jotka olemme kuulleet vuosia sitten, ja sitä ei ole helppo muuttaa vaikka periaatteessa tietäisimme yksittäisiä faktoja jotka ovat sen kanssa ristiriidassa. Tällä oli sellainen käytännön vaikutus, että huomasin tosiaan ajatelleeni vähän siihen tapaan että voi olla kokonaisuuden kannalta haitallista auttaa kehitysmaiden - anteeksi, köyhien maiden lapsia. Tuon nähtyäni pitää kaiketi alkaa lahjoittaa Unicefille.

Katsoin luennon Ylen Areenalta suorana, ja ainakin sen lopuksi juontaja mainitsi että se tulee katsottavaksi myöhemminkin mutta en tiedä missä. Sitä odotellessa kannattaa käydä katsomassa videoita GapMinderistä.