Sunday, May 31, 2009

Äänestysongelma: alustus

Kuten tämän kuun seitsemäntenä mainitsin, pitäisi purkaa tätä äänestysasiaa. En ole saanut kirjoitettua mitään taas hetkeen, kun olen vältellyt tätä yhtä asiaa. Nyt alkaa aika loppua - katsotaanko pääsenkö mihinkään ennen kuin on myöhäistä näiden vaalien suhteen.

En oikein tiedä mistä lähteä asiaa tarkastelemaan. Koko juttu kiteytyy oikeastaan siihen, että lukuisista eri syistä en koe nykyistä Suomen yhteiskuntajärjestelmää oikeudenmukaisena. Tämä ei tietenkään ole joko-tai -asia, vaan jatkumo, ja toki meillä oikeudenmukaisuudessa (vaillinaisten käsitysteni perusteella) ollaan paremmalla puolella kuin vaikkapa Kiinassa, Venäjällä tai edes Jenkeissä. Myöskään yhteiskuntajärjestelmän puuttuminen (Somalia? Afganistanin raja-alueet?) ei ole oikeudenmukaista. Enkä pidä "täydellistä oikeudenmukaisuutta" realistisena - mitä se edes olisi? Tästä huolimatta mielestäni järjestelmässä on mielestäni eriasteisia epäoikeudenmukaisuuksia. Pyrin palaamaan näihin ja käymään niitä yksityiskohtaisemmin läpi.

Toinen puoli asiasta kuitenkin on, mitä minun pitäisi asialle tehdä? Kun nyt tätä kirjoittaessani asiaa mietin, en ole varma ovatko epäoikeudenmukaisuudet niin vahvoja, että niiden pitäisi saada minut suorastaan vastustamaan järjestelmää. Päädyin (nyt, tässä) kuitenkin siihen, että ne saavat minut joka tapauksessa epäilemään järjestelmää ja omaa osuuttani siinä.

Mutta mitä sen pitäisi tarkoittaa toimintani kannalta? Tarkemmin: pitäisikö minun äänestää vai ei, ja millä perusteella? Kuten sanottua, en ole tähän asti äänestänyt. Aluksi vain, koska asia ei tuntunut koskevan minua millään tavalla. Myöhemmin, päädyttyäni yhteiskunnallisesti tiedostavammaksi, päätin että vastustan systeemiä (varsinaisesti perustelematta sitä koskaan kunnolla). Suureksi osaksi kyse on kuitenkin ollut aina siitä, että olen ollut riittävän tyytyväinen. Nyt tahdon olla pakenematta asiaa enää ja selvittää mitä tästä ajattelen.

Wish me luck.

Sunday, May 17, 2009

Pankkietiikkaa II

Jatkoa tälle.

Kävin uudestaan Sammossa, kun olin sopinut ajan edellisen kerran päätteeksi. Mitään varsinaista ratkaisua en ollut tehnyt, joten menin yhtä epätietoisena kuin olin lähtenyt viimeksi. Se oli virhe siinä mielessä, että tottahan ammattimainen sijoitusneuvoja pystyi sitten puhumaan minut lopulta, ei pelkästään jatkamaan eläkevakuutustani, mutta myös sijoittamaan loput Sammon tilillä maanneet, periaatteessa ylimääräiset rahat jotka olin jo aiemmin ajatellut sijoittaa joka tapauksessa.

Aloitin keskustelun kuitenkin kysymällä eettisistä rahastoista, joista en ollut edellisellä kerralla uskaltanut mr. Moottoriturvan vuodatuksen edessä pukahtaa. Mies hiljeni hauskasti ja melkein kuulin kun aivot ruksuttivat uudelleenarviointia minusta ja järkevyydestäni sijoittajana. Hän avautui kertomaan, ettei varsinaisesti uskonut eettisten rahastojen eettisyyteen (ja tarjosi auliisti esimerkkinä Sammon ainoan sellaisen omistuslistaa, joissa neljänneksi suurimpana komeili Nestle - hänen osoittamansa, ei minun) ja antoi ymmärtää, ettei olisi fiksua valita sijoituskohteitaan tällaisin perustein. Hänen mielipiteensä oli, että kannattaa mieluummin sijoittaa tupakkaan (jälleen hänen esimerkkinsä) ja myöhemmin rikastuttuaan antaa haluamansa määrän hyväntekeväisyyteen. Ajatus on tuttu muualta, tuli aika oppikirjamaisesti perustelut siitä, kuinka yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa perustajilleen välittämättä eettisyydestä, ja että on lakien tehtävä säätää markkinat sellaisiksi että sijoittaminen on kyllin eettistä. Huomasi ja mainitsi kyllä, etten tainnut olla aivan samaa mieltä hänen kanssaan, mutten lähtenyt enempää väittelemään.

No, lopulta päädyin kaikesta huolimatta siihen, että sain 30 % sijoituksista kestävän kehityksen rahastoihin. Vain 30 %? Niin, en kaikesta huolimatta osannut olla niin lujana, että hänen neuvojensa ("ei ole fiksua") jälkeen olisin saanut sanottua haluavani kaikki sinne. Kun en ole tuollaisessa tilanteessa kovin itsevarmana omista asioistani, sijoitusneuvoja sekä asemansa että persoonansa puolesta pystyy tekemään vain allekirjoitusta vailla olevan ehdotuksen jossa asiat ovat hänen mielensä mukaan, ei minun. (Aluksi oli vain 10 %, mutta kysyin asiasta ja hän teki uuden ja tiedusteli kohteliaasti mutta painokkaasti onko parempi.) Kaiken huipuksi hän puhui päälle sen tilin loppujen rahojen sijoituksen, mikä jätti jälkeenpäin erityisesti harmittelemaan oman saamattomuuttani.

Tänään istuin tähän aikoen kirjoittaa vain tuon ylläolevan ja pohdiskella kuinka epäeettinen tuo lopputulos oli, kun muistin edelliseen postaukseen annetun kommentin. Kävin pikaisesti läpi sen linkit vastatakseni, ja päädyin käymään ensin eettisten rahastojen listaa läpi, mutta mikä mielenkiintoisempaa, törmäsin jossain eettisen pankin ajatukseen. Sain selville, että myös Suomessa toimii Merkur bank, tanskalainen "yleishyödyllinen rahoituslaitos, jonka lainapäätöksissä yhdistyvät taloudellinen kannattavuus sekä eettiset, sosiaaliset ja ympäristöedut." No jopas, tuohan olisi juuri sitä mitä olen hakenut!
Oletko ajatellut mitä pankkisi tekee rahoillasi? Kun valitset talletuspankiksesi Merkurin olet mukana välittämässä rahojasi ympäristöä ja yhteiskuntaa tukeviin hankkeisiin.
...
Yli 80% lainoittamistamme hankkeista ovat seuraavilta alueilta:
- YMPÄRISTÖ: luomu- ja biodynaaminen viljely, ympäristöystävällinen elintarviketuotanto, ekologinen rakentaminen, uusiutuvat energiamuodot, ympäristöystävällinen tuotanto….
- KULTTUURI JA OPETUS: korkeakoulut, vaihtoehtokoulut, lastentarhat, paikalliset kulttuuritalot, teatterit, musiikki…
- SOSIAALISET HANKKEET: asumis-, työskentely- ja opiskelumahdollisuudet fyysisesti vammaisille sekä muille erityistä huolenpitoa tarvitseville ryhmille.
Yritin sitten hakea netistä mitä tahansa infoa tuosta, ettei kyseessä nyt ainakaan olisi mikään ihan holtiton hyväuskoisten vedätys. Löysin lähinnä mainintoja pankista erilaisista tiedotteista (myös Hesarin uutisen), joissa mainittiin ko. pankin tulosta Suomeen, ja erilaisten eettisen kuluttamisen sivustojen linkeissä. Pankki on lisäksi (omien sanojensa mukaan) toiminut yli 20 vuotta, joten ei se varmaan myöskään liiketaloudellisesti ihan kelvoton ole tai heti nurin menossa - varsinkaan jos se selvisi vuodenvaihteesta.

Merkurin sivuilta selviää, että säästötili on odotetusti koroltaan säälittävä (vaikka huvittavasti silti Sampoa suurempi), ja että sijoitukset toimivat vain 250 e erissä. Myöskään tuotto ei ole ollut samaa tasoa kuin vaikkapa mitä Sampo menneisyydestään kertoo, mutta ainakin toiminta vaikuttaa oikeasti eettisyyteen pyrkivältä, mikä on tässä tapauksessa minulle tärkeämpää jos haluan oikeasti johonkin pyrkiä. Suurempi ongelma sen sijaan saattaa olla se, että pankin käyttö näyttää oikeasti vaikealta: vaikka verkkopankki on olemassa, se on tanskaksi, ja suomenkielisissä ohjeissa puhutaan noston yhteydessä fyysisen ottokaavakkeen lähettämisestä postitse Tanskaan. Täytyy ottaa yhteyttä ja kysyä.

En nyt suorilta ole täysin vakuuttunut Merkurista, mutta sen verran ilahduin että peruin saman tien uudet säästösopimukseni Sammolta (eläkevakuutukseen en siis koskenut, aiemmin mainituista syistä). Näin mainintoja myös muista vastaavista puljuista, kuten osuuskunta Eko-Osuusrahasta. Myöskin Wikipedia aina yhtä hyödyllisenä mainitsee liudan "eettisiä pankkeja", joista joku saattaisi tietty toimia Suomessakin, tai ainakin ottaa EU:n sisäisiä sijoituksia. Eettinen ongelmani näyttää siis huomattavasti vähemmän toivottomalta kuin viime kerralla. Palaan asiaan kun olen päätynyt johonkin.

Thursday, May 14, 2009

HS: Gent julisti kasvisruokapäivän

HS 14.5.:

"Belgialainen Gentin kaupunki on julistanut torstait kasvisruokapäiviksi ja tarjoaa sillä tavoin ilmastonmuutoksesta huolestuneille asukkaille vinkkejä lihankulutuksen vähentämiseksi.

Gentin kaupungin päättäjät katsovat, että lihan tuotanto on huomattava kasvihuonekaasujen päästölähde.

Kaupunginvaltuutettu Tom Balthazar sanoi, että lihansyönnistä pidättyminen "on hyväksi ilmastolle, terveydelle ja makunystyröille".

Gent järjesti keskiviikkona juhlat ensimmäisen kasvispäivän kunniaksi. Gentin ravintolat tarjoavat torstaisin lihaa vain vaihtoehtoisena annoksena.

Balthazarin mukaan lihantuotanto aiheuttaa 18 prosenttia kasvihuonekaasujen päästöistä.

Gentissä on yli 200 000 asukasta."

Suomessa (HS 15.4.) Vihreiden nuorten aloite sai jonkin verran huomiota ja käsittämättömän määrän pointin missaavaa kritiikkiä lähinnä keskustelupalstoilla. Mitään virallisemman tahon huomiota - positiivista tai negatiivista - en nähnyt, edes emopuolue Vihreiltä.

Saturday, May 9, 2009

Valvontaa päättäjille II

Valvontaa päättäjille -postauksessani unelmoin portaalista, joka yhdistäisi kaikenlaista tietoa mitä ihmisillä olisi hyvä olla heidän tehdessään esimerkiksi äänestyspäätöksiä. Tuohon ei kyllä näillä ihan päästä, mutta onhan näitä palveluja olemassa. Aion kerätä tähän listaa hyödyllisen näköisistä kun sellaisiin törmään. Otan myös mielelläni vastaan vihjeitä.

Europarlamentti
EFAn äänestystrakkeri
Political memory
Satu Hassin sivuilla kokoelma suomalaisten meppien äänestystuloksista

Eduskunta
Eduskunta.fi on peruspalvelu, mistä oleellista informaatiota voi kaivaa. Helpoksi sitä ei ole tehty.

Etiikkaongelma pankissa

Kävin tänään kahdessa pankissa säätämässä eläkevakuutusasioita. Otin sen joitakin vuosia sitten muita asioita hoitaessani, kun palkan alettua juosta rahaa jäi säästöön ja halusin tehdä sillä jotakin hyödyllistä. Kuten tänäkään päivänä, minua ei oikeasti jaksanut kiinnostaa sijoitusasiat, joten tein sitten jotenkin aika lailla kuten minulle suositeltiin: joitain sijoituksia ja eläkevakuutus Sammossa. (Pankin valinta ei sekään ollut omani, vaan perintöä vanhemmilta.) Eettistä rahastoa kyselin jo silloin, mutta pankinpahuksella ei sellaista ollut tarjota.

Viime vuoden puolella Sammon it-järjestelmänvaihtokatastrofin aikana kypsyin käyttöliittymän huononnukseen ja pariin kertaan kun korttini ei toiminut ja vaihdoin vähitellen Osuuspankkiin. Kun olin viimein saanut aikaan sen verran että säästöt olisi voinut siirtää, markkinatalous tuli rytisten alas ja sijoitukseni (muiden neuvoja seuraten valittu) oli kaukana pakkasen puolella. Tämä aiheutti sen, että jätin sijoitukset Sampoon ja siirsin vain päivittäisraha-asiat OP:hen. Samoin eläkevakuutus jäi, koska niiden lakiin perustuvat sopimukset erikseen kieltävät purun muutoin kuin erikoistapauksissa. Muistan kuulleeni asiasta jo ennen kuin allekirjoitin sopimukset, mutten jaksanut kiinnostua. Olisi ehkä kannattanut - nyt olen jumissa Sammon kanssa, ja OP kertoo minulle kulujen olevan lähes kaksinkertaiset heidän vastaavaansa verrattuna. Tosin kummatkin kertoivat eläkevakuutusten olevan erittäin vaikeaselkoisia ja ihan tahallaan hankalia tuotteita, jotta niitä ei voitaisi vertailla eikä asiakkaat vaihtaisi pankkeja.

Mentyäni siis tiukkaamaan Sammolta eläkevakuutukseni tarkkoja kululaskelmia päättääkseni kannattaako minun lopettaa se, heidän sijoitusneuvojansa puhui minua vaihtamaan kaikkien sijoitusteni painotuksia ja laittamaan heille vielä lisääkin rahaani. Hän puhui paljon ja melko taitavasti sai minut tuntemaan, että hän tietää kaiken ja pitää puoliani. Sinänsä ärsyttää moinen manipuloiminen, mutta toisaalta hän tuntui kyllä asiantuntevammalta kuin OP:n nuori neuvoja ja sen mitä ehdin talousbingosta ymmärtämään, perustelut tuntuivat järkeviltä.

Nyt pääsen viimein asiaan. Ongelmaksi muodostuu koko toiminnan eettisyys. En tiedä asiasta paljoa (taas yksi josta pitäisi ottaa selvää), mutta pankkitoiminnassa on joitakin merkittäviä eettisiä ongelma, joista monet liittyvät sijoittamiseen. Pankkilaitos nykymuotoisena instituutiona on osaltaan pitämässä vahvasti yllä epäoikeudenmukaisia vaurausrakenteita, ja globaali sijoitustoiminta välittää hyvin vähän etiikasta voittoja etsiessään. Rahoitanko minä osaltani lapsityövoimaa, öljy-, ase- ja tupakkateollisuutta, fortumien eliittien voitonjakoja, luonnontuhoja sademetsissä, jos käytän varojani sijoittamiseen? Kyse ei todellakaan ole suurista summista osaltani, vaan puhun periaatteesta. Yksi perusteeni kasvissyönnille oli, etten yksinkertaisesti tahdo olla mukana tukemassa sellaista toimintaa. Miksi sitten antaisin liikenevät rahani käyttöön pankeille jotka tekevät sillä ties mitä?

No, on selvää, että finanssijärjestelmään osallistumisen välttäminen on ainakin Suomessa lähes mahdotonta. Ilman omavaraistaloutta tarvitse rahaa, joka palkkana maksetaan pankkiin (en tiedä onko käteispalkka edes mahdollinen - voisi huvikseni kysyä), ja pakolliset eläke- jne. -maksut menevät eläkeyhtiöille, jotka ovat suursijoittajia eivätkä minulta kysele haluanko sijoittaa eettisesti vai en. Vapaaehtoinen sijoittaminen on kuitenkin oma päätökseni.

Tässä tapauksessa kuitenkin hankaloittaa mainittu jumiutuminen Sampoon. Muut sijoitukseni voisin ottaa pois (yli 40 % tappiolla tämän hetken taloustilanteen takia), mutta eläkevakuutusta ei edes saa lopettaa. Voisin lakata maksamasta siihen kuukausittaista summaa (toistaiseksi olen vain keskeyttänyt sen), mutta koska eläkevakuutusta ei voi lopettaa, pelkät pankin imemät kulut söisivät kaikki säästöt ennen kuin pääsen eläkkeelle. Olisiko jotenkin eettisempää ottaa saatavat rahat ulos ja lopettaa kaikki hyväksyen vähäisten säästöjeni merkittävä tuho, kuin pitää niitä sisällä toistaiseksi? Joka tapauksessahan rahat ovat pankilla: vähitellen kuluina, sijoituksina, tilillä, en tiedä eroaako tämä mitenkään merkittävästi pankin kannalta. Toiseen pankkiin siirtäminen olisi jonkinlainen viesti, mutta lopetettuani jo tilini muut osat luulen että viesti on jo annettu. Mihin minä säästöni sitten laittaisin, jos en toiseen pankkiin, missä ongelma on edelleen olemassa? Sukanvarteen jossa inflaatio syö ne? Kulutukseen, jolloin tuen järjestelmää toista kautta?

On selvää, etten pistä merkittävää osaa omaisuudestani sileäksi ennen kuin olen varma, että se on oikein.

Entäpä jos käytän järjestelmää saadakseni eläkesäästöni kuten se on tarkoitettu käytettäväksi, ja käytän sitä rahaa sitten eettisesti eläkkeellä? Tämäkään ei ole ihan ongelmatonta. Selvittäessäni eläkevakuutusten yksityiskohtia kävin molemmissa pankeissa, joissa tietenkin kehuttiin heidän olevan parempi vaihtoehto. Periaatteessa uskon molempia. Olen nähnyt vertailuja, joissa Sampo on tyypillisesti kalleimmasta päästä. Toisaalta Sammon mies uhosi, että kuluilla ei ole niin väliä, koska eläkevakuutuksen 35 vuoden säästöajalla sijoitusten parempi tuotto korvaa nämä pienet erot. Vaikken nyt suorilta uskokaan heidän moottoriturpa-ekonomiaan, pidän mahdollisena että isompi konserni ja (kieltämättä täysin imagoon perustuva) käsitykseni... miten sen nyt sanoisi, kapitalistisemmasta pankista voivat korreloida paremman sijoittamisen kanssa. Onko parempi tuotto eettisempi, jos oletetaan hienoisella ylimielisyydellä että rahat ovat minulla keskimäärin eettisemmässä käytössä kuin jollain muulla? Missä määrin haluan antaa painoa sille, että en pidä Sammon neuvojan tyylistä ja asenteesta - vaikka olisi sinänsä pikkumaista kostaa järjestelmälle yksittäisen henkilön antamia viboja, minusta tuntuu että ne kertovat jotain organisaatioiden asennemaailmasta.

En oikeasti tiedä mitä tehdä. Tämä on Aidosti Vaikea Asia.

Thursday, May 7, 2009

Maidonvähennysyrityksiä

Aiemmin mainitsin vege-kääntymyksessäni olevan merkittävän aukon: pidän aivan liikaa maitotuotteista, ja käytän niitä myös varsin paljon. Lupasin silloin pyrkiä vähentämään. Tässä ensikokemuksia.

  • Soija- ja kauramaito ihan juotavan maidon korvikkeena ei oikein toimi. Makuero on liian selvä (ja negatiivinen - joskin tässä saattaa olla kyse tottumuksesta) ja koko pointti maidon juomisesta menee, jos juoma ei ole hyvää. Korvike on jäänyt juomatta. Pitää vaihtaa tyystin toisenlaiseen, mehuun tai veteen, jos aikoo tästä vähentää. Lisäksi koska pidän erityisesti maitokaakaosta, tässä ei edes ole vaihtoehtoja. Jos joku maistaa mielestään hyvää soijakaakaota (tms.), ilmoittakoon minulle!
  • Tietyt soijajugurtit ovat ihan maukkaita. Yksi lempparijugurteistani on joka tapauksessa mustikka (mikä on hyvä noin niin kuin lähituotannon suosimisenkin kannalta jos vetää luomujugurttia), ja ainakin testaamani oli ihan hyvää, vaikka eron huomasikin. Samoin trooppiset hedelmät -versio toimi, mansikka muistaakseni ei.
  • Leivonnassa kokemukseni rajoittuvat tämäniltaisiin vohveleihin, jotka tein kaurajuomaan. Yllätyksekseni lopputulos oli suorastaan herkullinen: makueroa ei edes huomaa jos ei erityisesti ala miettiä. Tämä lisää uskoani puheisiin, jonka mukaan maidon voi leivonnassa välttää täysin korvikkeita käyttämällä. (Eihän vohvelit mitenkään täysin vegejä olleet: margariini ja munat olivat edelleen mukana. Maito on kuitenkin paljon suurempi osa taikinaa, ja tavoitteeni onkin vähentäminen, ei sinänsä tyystin lopettaminen.)
  • Juustoja ja levitteitä en ole testannut, paitsi yhtä "kermajuustoa" joka oli osaksi kasvisrasvaa. Se oli vähän kumimaista ja maultaan selkeästi "terveellisemmän" henkistä. Toisaalta sen rasvaprosentti oli samaa luokkaa kuin ns. kevytjuustojen, joissa on mielestäni samanlaisia kumimaisia ja ikävän maun piirteitä. Vierekkäin testaamatta en osaa sanoa oliko osakasvisjuusto vähemmän vai enemmän hyvää kuin laihisjuusto, mutta joka tapauksessa fiilis oli negatiivinen.
Kokeilut jatkuvat vielä, mutta pienellä vaivannäöllä selvisi kyllä, että maidon vähentäminen ei taida olla sen suurempi uhraus kuin lihastakaan luopuminen. Suurin ongelma on asenne, joka käy ilmi kun kaupassa katsoo vuorotellen maitotuote- ja korvikehyllyjä.

edit: Epäoleellisena sivuhuomiona, kaali on hyvää. Kaveritkin ovat myöntäneet kun olen sitä syötäväksi tuonut. Suosittelen.

edit 8.5.: Mustikkasogurtti ei ollutkaan hyvää, muistin väärin.

Riittävä tyytyväisyys

En ole saanut kirjoitettua mitään rakentavaa lähes kuukauteen, mille on kaksi suurempaa syytä. Toisaalta töissä on sen verran kiire, että kaikki liikenevä vapaa-aika tekee mieli käyttää rentoutumiseen, viihtymiseen ja hauskanpitoon mieluummin kuin johonkin kehittävään kuten vakavahenkiseen ajatteluun. Yhdenkin postauksen kirjoittaminen vaatii kuitenkin ei-triviaalin määrän aikaa ja vaivaa, jos haluaa ajatella asian edes jotenkin läpi ja mahdollisesti etsiä jotain viitteitä. Toinen syy on, että käytettyäni vapaa-aikaa rentoutumiseen, viihtymiseen ja hauskanpitoon minulla on ollut viime aikoina ihan miellyttävää. Tämä syö motivaatiota kehittävämmältä ajankäytöltä siksi, että kehittävyyttä kaipaa lähinnä jos on tietynasteinen kokemus puutteellisuudesta (esim. blogauksen suhteen monesti epäoikeudenmukaisuudesta), mikä luonnollisesti väistyy kun olo on ihan hyvä.

En usko olevani tässä suhteessa muista poikkeava. Päinvastoin, nämä kaksi syytä ovat luultavasti suuressa osassa myös nykyisen länsimaisen yhteiskuntajärjestelmän monissa ongelmissa. Osallistuminen ja vaikuttaminen monissa eri muodoissaan ei ole suuren suurta, koska se on vaivalloisempaa ja sen tarjoama välitön mielihyvä on pienempää kuin vähemmän vaativan viihteen, sekä koska asiat ovat pääpiirteissään riittävän hyvin, joten osallistuminen ja vaikuttaminen ei maksa vaivaa. Tämä tarkoittaa, että vähemmistöt - monesti henkilöt ja ryhmät joiden etuja järjestelmä puolustaa - saavat suhteetonta valtaa, ja pystyvät legitimoimaan valtansa viittaamalla, että vastustajilla olisi ollut mahdollisuus tehdä toisin.

Jossain määrin paskaa keittiöpsykologiaa, mutta on tässä jotain perääkin, kun lähdin asiasta lueskelemaan. Äänestysvilkkauteen vaikuttaa toki paljon muitakin tekijöitä, mutta nimenomaan vakaiden (ns. aitojen) demokratioiden äänestysvilkkaus on tunnetusti ollut laskussa viimeiset vuosikymmenet. Tuossa linkkaamassani Wikipedian artikkelissa kerrotaan (valitettavasti viittaamatta lähteeseen), että "When asked why they do not vote, many people report that they have too little free time." Vapaa-aikaa arvostetaan enemmän kuin äänestämistä, koska äänestämisen vaiva on liian suuri suhteessa nähtyyn hyötyyn. Lisäksi mainitaan erään tutkijan esittämä väite, että tv:n yleistymisellä on ollut merkittävä yhteys äänestämisen vähentymiseen. (Toisaalta tosiasia, että äänestysvilkkaus on keskimäärin suurempi maissa, joissa on laajemmat valtiolliset sosiaaliohjelmat, puhuu sitä vastaan että kyse olisi riittävästä tyytyväisyydestä. En väitäkään, että nämä olisivat ainoat (tai edes tärkeimmät) tekijät, mutta ne ovat kuitenkin mukana monissa noista tekijöistä joita artikkelissa mainitaan.)

Tämä tuottaa minulle ongelman kun ajattelen omaa käytöstäni. Osallistumattomuus vahvistaa (olemalla kyseenalaistamatta) monessakin tilanteessa sellaisia järjestelmän hyväosaisten etuja, joita vastustan. Toisaalta koska ihminen perimmältään pyrkii omaan ja läheistensä hyvinvointiin, järjestelmä toimii siten, että tietyn hyvinvoinnin tason saavuttamisen jälkeen ihminen ei ilman eri motivaatiota pyri käyttämään vapaa-aikaansa enää järjestelmän kehittämiseen. Tämä tarkoittaa että mahdollisuuteni vaikuttaa yksittäisenä henkilönä on hyvin pieni, mutta osallistuminen kuitenkin nähdään osaltani helposti järjestelmän legitimoimisena.

Asia on erityisen ajankohtainen nyt europarlamenttivaalien alla. Tähän asti en ole vaaleissa äänestänyt. Olen perustellut sitä erinäisillä argumenteilla siitä, etten hyväksy järjestelmää, mutta tunnistan kyllä että iso tekijä on lopulta myös riittävä tyytyväisyys nykyiseen tilaan: henkilökohtaisesti asianihan ovat ihan hyvin, vaikka epäoikeudenmukaisuutta sinänsä riittääkin. En tiedä kykenenkö ylittämään vaivannäön kriittisen rajan vaaleihin mennessä, mutta joka tapauksessa osallistumisen ongelma on jotakin mitä minun täytyy itselleni tarkemmin selvittää.

Sunday, May 3, 2009

Vapaus valita toisin -aloite

En tiedä asiasta juuri enempää kuin mitä aloitteessa lukee, mutta äkkiseltään vaikuttaa positiiviselta: vapaus valita toisin -aloite. Ja erään allekirjoittajan lisäys siihen.