Vesijalanjälki

Töissä eräs tuttu, jonka kanssa on tullut turistua näistä yllättäen minulle tärkeiksi muodostuneista aiheista, oli tuonut kaksi mielenkiintoista kopiota. Hän on mukana kaikenlaisessa järjestelmänmukaisessa maailmanparannus-effortissa, ja on (ilmeisesti) mukana tekemässä suomeksi kirjaa joka pitäisi kai tulla julkaistuksi lähiaikoina. (En edes tiedä kirjan nimeä, pitääpä kysyä.) Toinen esittelee karkeasti yksinkertaistaen erilaisia ekologishenkisiä suhtautumistapoja eräänlaisiksi profiileiksi, ja todettu kuka tällaisesta käyttäytymisestä voittaa (asenne: Vielä 15 vuotta, voittaja: suuryhtiöiden työntekijät ja Belizeen muuttava rikas). Vaikuttaa aika kevyeltä, en tiedä miten tähän pitäisi suhtautua.

Toisessa paperissa on taulukko "ostostesi vesijalanjälki" (Lähteeksi mainitaan UNESCO-IHE, Water Footprint Network, Levis Strauss, Sabmiller):

• Litra maitoa, 140 litraa vettä
• Kilo viljaa (vehnää? ohraa? kauraa? ei mainita), 1100 l vettä
• Kg riisiä, 2300 l
• Kg maissia (eikö se ole viljaa?), 900 l
• Kg naudanlihaa, 22 000 l
• Kuppi kahvia, 140 l (mielenkiintoista olisi verrata reilua ja tavallista...)
  
• Farkut, 1893 l (luku ilmeisesti peräisin valmistajalta, päätellen lähteistä)
  
• Hampurilainen, 2385 l (mistäköhän tämä on?)
  
• Tuoppi olutta, 75 l (Sabmiller on Wikipedian mukaan maailman toiseksi suurin panimoalan yritys, mistä lienee tämä luku, Suomessa tuttu kai lähinnä Pilsner Urquellistä)
  

Naudanliha kuluttaa tässä aika paljon vähemmän kuin edellisessä postissa mainittu, Wikipediasta kaivamani 100 000 l (joka tarkemmin katsottuna mainitsi vain jonkun "professori Pimentelin" laskuihin, josta ei manita enempää ja johon ei ole viittausta), vaikka ei tuokaan mitätön ole. Riisi sen sijaan on hyvin lähellä Wikipedian taulukon keskimääräistä (neljästä eri viitteestä) 2552 litraa, tosin vaihtelu on 1400 litrasta 3600:aan. Näyttää ilmeiseltä, että lopputulos riippuu laskutavasta (d'oh), ja että laskutavat vaihtelevat reilusti, mutta että kuitenkin johtopäätökset tuppaavat olemaan suunnilleen samanlaisia.

Miksi vedenkulutuksella on merkitystä? Wikipedia sanoo (http://en.wikipedia.org/wiki/Water_conservation), että vettä pyritään säästämään, koska: a) jotta tulevaisuuden sukupolvilla olisi puhdasta vettä, emme saa ottaa enempää kuin mitä luonnon kiertokulku pystyy uusimaan; b) veden pumppaaminen, kuljetus ja jätevesien käsittely kuluttaa energiaa; c) veden tarve lisää tarvetta padota ja muutoin käyttöönottaa luonnollisia vesimassoja, mikä haittaa näitä alueita elinympäristönään pitäviä eliöitä (sekä esteettisiä arvoja). En tähän hätään nyt aio etsiä paljonko vesivaroista on tällä hetkellä käytössä, paljonko veden käyttö kuluttaa energiaa suhteessa muuhun kulutukseen, tai paljonko luonnollisia vesimassoja on jäljellä ja paljonko niiden käyttöönotto haittaa. Oletettavasti vettä käytetään liikaa tai ainakin lähelle, kun asiaa on kerran pitänyt alkaa ajaa. Pitää palata asiaan. Tuosta viimeisestä kohdasta kuitenkin tulee mieleen jostain kuulemani juttu, että Suomessa on suunnilleen yksi joki jota ei ole padottu. Hm. Tarkistettava.

Vähän lannistaa, kun ajattelee kuinka pitkiä ketjuja näistä tulee, mutta sitähän se tarkoittaa että nämä asiat ovat vaikeita, ja siksi tätä kirjoittelen.

Edit: Hesarin juttu vesipulasta.