Pankkietiikkaa II

Jatkoa tälle.

Kävin uudestaan Sammossa, kun olin sopinut ajan edellisen kerran päätteeksi. Mitään varsinaista ratkaisua en ollut tehnyt, joten menin yhtä epätietoisena kuin olin lähtenyt viimeksi. Se oli virhe siinä mielessä, että tottahan ammattimainen sijoitusneuvoja pystyi sitten puhumaan minut lopulta, ei pelkästään jatkamaan eläkevakuutustani, mutta myös sijoittamaan loput Sammon tilillä maanneet, periaatteessa ylimääräiset rahat jotka olin jo aiemmin ajatellut sijoittaa joka tapauksessa.

Aloitin keskustelun kuitenkin kysymällä eettisistä rahastoista, joista en ollut edellisellä kerralla uskaltanut mr. Moottoriturvan vuodatuksen edessä pukahtaa. Mies hiljeni hauskasti ja melkein kuulin kun aivot ruksuttivat uudelleenarviointia minusta ja järkevyydestäni sijoittajana. Hän avautui kertomaan, ettei varsinaisesti uskonut eettisten rahastojen eettisyyteen (ja tarjosi auliisti esimerkkinä Sammon ainoan sellaisen omistuslistaa, joissa neljänneksi suurimpana komeili Nestle - hänen osoittamansa, ei minun) ja antoi ymmärtää, ettei olisi fiksua valita sijoituskohteitaan tällaisin perustein. Hänen mielipiteensä oli, että kannattaa mieluummin sijoittaa tupakkaan (jälleen hänen esimerkkinsä) ja myöhemmin rikastuttuaan antaa haluamansa määrän hyväntekeväisyyteen. Ajatus on tuttu muualta, tuli aika oppikirjamaisesti perustelut siitä, kuinka yritysten tarkoitus on tuottaa voittoa perustajilleen välittämättä eettisyydestä, ja että on lakien tehtävä säätää markkinat sellaisiksi että sijoittaminen on kyllin eettistä. Huomasi ja mainitsi kyllä, etten tainnut olla aivan samaa mieltä hänen kanssaan, mutten lähtenyt enempää väittelemään.

No, lopulta päädyin kaikesta huolimatta siihen, että sain 30 % sijoituksista kestävän kehityksen rahastoihin. Vain 30 %? Niin, en kaikesta huolimatta osannut olla niin lujana, että hänen neuvojensa ("ei ole fiksua") jälkeen olisin saanut sanottua haluavani kaikki sinne. Kun en ole tuollaisessa tilanteessa kovin itsevarmana omista asioistani, sijoitusneuvoja sekä asemansa että persoonansa puolesta pystyy tekemään vain allekirjoitusta vailla olevan ehdotuksen jossa asiat ovat hänen mielensä mukaan, ei minun. (Aluksi oli vain 10 %, mutta kysyin asiasta ja hän teki uuden ja tiedusteli kohteliaasti mutta painokkaasti onko parempi.) Kaiken huipuksi hän puhui päälle sen tilin loppujen rahojen sijoituksen, mikä jätti jälkeenpäin erityisesti harmittelemaan oman saamattomuuttani.

Tänään istuin tähän aikoen kirjoittaa vain tuon ylläolevan ja pohdiskella kuinka epäeettinen tuo lopputulos oli, kun muistin edelliseen postaukseen annetun kommentin. Kävin pikaisesti läpi sen linkit vastatakseni, ja päädyin käymään ensin eettisten rahastojen listaa läpi, mutta mikä mielenkiintoisempaa, törmäsin jossain eettisen pankin ajatukseen. Sain selville, että myös Suomessa toimii Merkur bank, tanskalainen "yleishyödyllinen rahoituslaitos, jonka lainapäätöksissä yhdistyvät taloudellinen kannattavuus sekä eettiset, sosiaaliset ja ympäristöedut." No jopas, tuohan olisi juuri sitä mitä olen hakenut!

Oletko ajatellut mitä pankkisi tekee rahoillasi? Kun valitset talletuspankiksesi Merkurin olet mukana välittämässä rahojasi ympäristöä ja yhteiskuntaa tukeviin hankkeisiin.
...
Yli 80% lainoittamistamme hankkeista ovat seuraavilta alueilta:
- YMPÄRISTÖ: luomu- ja biodynaaminen viljely, ympäristöystävällinen elintarviketuotanto, ekologinen rakentaminen, uusiutuvat energiamuodot, ympäristöystävällinen tuotanto….
- KULTTUURI JA OPETUS: korkeakoulut, vaihtoehtokoulut, lastentarhat, paikalliset kulttuuritalot, teatterit, musiikki…
- SOSIAALISET HANKKEET: asumis-, työskentely- ja opiskelumahdollisuudet fyysisesti vammaisille sekä muille erityistä huolenpitoa tarvitseville ryhmille.

Yritin sitten hakea netistä mitä tahansa infoa tuosta, ettei kyseessä nyt ainakaan olisi mikään ihan holtiton hyväuskoisten vedätys. Löysin lähinnä mainintoja pankista erilaisista tiedotteista (myös Hesarin uutisen), joissa mainittiin ko. pankin tulosta Suomeen, ja erilaisten eettisen kuluttamisen sivustojen linkeissä. Pankki on lisäksi (omien sanojensa mukaan) toiminut yli 20 vuotta, joten ei se varmaan myöskään liiketaloudellisesti ihan kelvoton ole tai heti nurin menossa - varsinkaan jos se selvisi vuodenvaihteesta.

Merkurin sivuilta selviää, että säästötili on odotetusti koroltaan säälittävä (vaikka huvittavasti silti Sampoa suurempi), ja että sijoitukset toimivat vain 250 e erissä. Myöskään tuotto ei ole ollut samaa tasoa kuin vaikkapa mitä Sampo menneisyydestään kertoo, mutta ainakin toiminta vaikuttaa oikeasti eettisyyteen pyrkivältä, mikä on tässä tapauksessa minulle tärkeämpää jos haluan oikeasti johonkin pyrkiä. Suurempi ongelma sen sijaan saattaa olla se, että pankin käyttö näyttää oikeasti vaikealta: vaikka verkkopankki on olemassa, se on tanskaksi, ja suomenkielisissä ohjeissa puhutaan noston yhteydessä fyysisen ottokaavakkeen lähettämisestä postitse Tanskaan. Täytyy ottaa yhteyttä ja kysyä.

En nyt suorilta ole täysin vakuuttunut Merkurista, mutta sen verran ilahduin että peruin saman tien uudet säästösopimukseni Sammolta (eläkevakuutukseen en siis koskenut, aiemmin mainituista syistä). Näin mainintoja myös muista vastaavista puljuista, kuten osuuskunta Eko-Osuusrahasta. Myöskin Wikipedia aina yhtä hyödyllisenä mainitsee liudan "eettisiä pankkeja", joista joku saattaisi tietty toimia Suomessakin, tai ainakin ottaa EU:n sisäisiä sijoituksia. Eettinen ongelmani näyttää siis huomattavasti vähemmän toivottomalta kuin viime kerralla. Palaan asiaan kun olen päätynyt johonkin.